tiistai 19. huhtikuuta 2016

HOMESICK

Miltä se tuntuu, kun taakse jää ihan kaikki? Jännittävältä, ikävältä, hauskalta ja ahdistavalta. Pikkukaupungin tyttö, joka oli koko ikänsä asunut tiiviisti ystäviensä ja perheensä ympäröimänä lähti suurkaupunkiin. Tietyt asiat ovat tehneet tämän matkan aivan älyttömän helpoksi. Asunto lähellä koulua ja keskustaa, sekä tuttu vuokranantaja. Siinä ne helpottavat tekijät, mutta ikä tuo mukanaan tiettyjä rajoitteita. On ihana huomata, että ei enää suinpäin säntää vaan harkitsee asioita. Olen silti tunteet edellä eläjä. Se rohkeus tutkia uutta ja hypätä tuntemattomaan on jäänyt hieman jo taka-alalle. Mietin tekeväni listan mikä helpottaisi ikävää, sekä antaisi energiaa huonoihin päiviin. Nyt se lista on tällaisessa vaiheessa:


  • Uskalla elää mukavuusalueesi ulkopuolella: lähde lenkille, pysähdy puistossa juttelemaan penkillä istuvalle mummolle, tai toteuta itseäsi ja hanki uusi harrastus ja löydä sieltä seuraa


  • Meditoi ja rentoudu hetki: anna aikaa itsellesi äläkä pakota itseäsi tekemään asioita säntillisesti, aloita helpommasta tai päinvastoin siitä ikävimmästä, jotta loppua kohti helpottaa!


  • Huuda, laula ja tanssi kun kiukuttaa, verhot kiinni lempi biisit soimaan ja pura itseäsi hieman, asiat saattavat lähteä rullaamaan paremmin, kun saat kehosi kautta pahanolon pois


  • Soita jollekin tai laita viestiä, itse olen maailman huonoin ihminen pitämään yhteyttä soittamalla, laitan mielummin viestin ja odotan vastausta, onneksi on ääniviestit!


  • Syö ja nuku hyvin, tee herkullinen smoothie välipalaksi tai hemmottele itseäsi pannukakuilla äläkä mene nälkäisenä nukkumaan ja muista juoda vettä riittävästi, aivot tarvitsee sitä ;)


Aika paljon olenkin lukenut tämän tyylisiä tekstejä muidenkin blogeista. Ja on hyvä välillä muistuttaa  itseään siitä, ettei se maailma kaadu siihen yhteen taikka kahteen "maanantai" päivään. Miten teillä muilla on kevät lähtenyt sujumaan?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, arvostan sitä todella!